Viisi haastetta, jotka muuttavat kiertotaloutta ja kierrätysliiketoimintaa

Kierrätysbisnekseen erikoistuneilla yrityksillä on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen moottoreina. Niillä on kuitenkin viisi suurta haastetta kasvun ja kannattavuuden suhteen. Vihreän talouden seminaarit ovat täynnä puhetta siitä, kuinka jäte on arvokasta raaka-ainetta ja kierrätys täynnä innovatiivisia bisnesmahdollisuuksia. Mutta mitkä ovat ne todelliset haasteet, jotka on ratkaistava, jotta kierrätykseen erikoistuneiden yritysten liiketoiminta voisi oikeasti kasvaa?

viisi haastetta jotka muuttavat kiertotaloutta main.jpg

Kiertotalouden ytimessä toimivat yhtenä tärkeänä yritysryhmänä eri raaka-aineiden kierrätykseen erikoistuneet yritykset. Näiden yritysten pääbisnes on kerätä, käsitellä, kierrättää ja jalostaa. Nämä edelläkävijäyritykset tietävät, että julkisesta hehkutuksesta huolimatta jäte ja kierrätys on kaikkea muuta kuin kultakaivos. Toiminnan kannattavuutta haastaa moni toimintaolosuhteisiin liittyvä seikka.

Keskitymme tässä kiertotalouden yksityisiin yrityksiin, mutta moni kannattavuuden ja kasvun haaste pätee yhtä lailla julkispuolen kunnallisiin jätelaitoksiin. Kun vastuullisuuspuhe ja konkreettiset teot yrityskentässä koko ajan lisääntyvät, voi mielikuva myös kierrätystaloudesta vaikuttaa suoraviivaiselta kasvulta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kierrätyksen ytimessä toimivien yritysten toimintaedellytysten parantaminen.

Haaste 1: Lainsäädäntö ja regulaatio 

Kierrätysbisnekseen erikoistuneiden yritysten toiminta on jätteiden käsittelyn ja varastoinnin osalta ympäristöluvan varaista ja erittäin tarkkaan säädeltyä. Haasteena on jatkuvasti kasvava kotimainen ja EU-tason regulaatio. Suomi ja Euroopan Unioni haluavat olla etunenässä vastuullisen liiketoiminnan ja vihreän siirtymän osalta, mutta säädökset eivät välttämättä ole aina yritysten ennakoitavissa. Regulaatiossa on vaihtelua ja jatkuvasti uusia säädöksiä kulloisenkin hallituksen ja eduskunnan ajamilla painopisteillä.

Alan toiminta edellyttää käsittelylaitoksia laitosrakennuksineen ja ympäristöineen. Tällaisten isojen, pitkäaikaisten investointien tekeminen on haastavaa ympäristössä, jossa regulaatio muuttuu aktiivisesti. Ei ole takeita siitä, että vähintäänkin pariksi vuosikymmeneksi tehtävä laitosinvestointi on elinikänsä ajan toimintaedellytysten ja ympäristölupien mukainen. Vaikka kaikki on tehty oikein nyt, voi pakottava lainsäädäntö muuttua — ja muuttuukin. Mukaan kuvioon tulee myös globaali sääntely, kun esimerkiksi akkumateriaalien markkinalla Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaiset jätit luovat omaa sääntelyään.

Regulaation myötä kaikki kiertotalouden liiketoiminta ja jätteen käsittely tulee yhä tarkemmin dataohjatuksi. Edelläkävijäyritykset panostavat siihen, että heidän arkkitehtuurinsa joustaa muutosten mukana ja kattaa toiminnan kaikki vaiheet.

Haaste 2: Kustannusten hallinta ja kannattavuus 

Merkittävä osa kerätystä jätemateriaalista ei ole tällä hetkellä hyödynnettävissä kaupallisesti kannattavalla tavalla. Syynä ovat kustannukset: kerääminen, kuljetus, lajittelu tai jätteen käsittely on kallista. Erikoiskalusto maksaa, polttoainehinnat ovat korkeat ja käsittelylaitosten energiakustannukset ovat nousseet. Jätteiden kuljetuskustannukset ovat suuri menoerä, sillä valtaosa jätteestä on Suomessa suhteellisen kevyttä, mutta tilaa vievää. Väestöpohja on Suomessa myös pieni, mikä pienentää eri raaka-aineiden volyymeja.

Lisäksi kuljetusetäisyydet eri keräyspisteiden välillä voi Suomen sisällä olla hyvinkin pitkiä. Pitkistä välimatkoista huolimatta jätteiden keräys ja kuljetus täytyy hoitaa ympäri Suomea vaatimusten mukaisesti.

Kierrätysmateriaalien vienti Eurooppan lisää kustannuksia

Kierrätysmateriaalien vienti muualle Eurooppaan täältä Pohjanlahden perukoilta on suhteettoman kallista. Valtaosa kierrätetyn materiaalin hinnoista on sen sijaan pysynyt alhaisena Suomen ja Euroopan markkinoilla ylitarjonnan vuoksi. Se on sitä sekä kotimaassa että Euroopassa. Raaka-aineista pulitettavat hinnat voivat muuttua lyhyessäkin ajassa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Myös muuttuva regulaatio voi vaikuttaa hintoihin.

Vaikka yritykset tietäisivät ennakkoon regulaatiomuutoksista, niin regulaation vaikutusta hintojen kehitykseen voi olla kuitenkin hyvin vaikea ennustaa etukäteen. Siksi kiertotalouteen erikoistuneiden yritysten ykköshaasteita on kustannusten hallinta ja toiminnan tehostaminen automatisoinnin ja prosessien suoraviivaistamisen avulla. Tehostamisen varaa on vielä paljon.

Kannattavista kierrätyksen osa-alueista mallia?

Selkeästi kannattavia kiertotalouden osa-alueita on vain muutama, kun puhutaan raaka-aineiden kierrätyksestä. Esimerkkeinä kannattavista raaka-aineista on metallin keräys ja kierrätys.

Toimivaa on myös PALPA:n pullonkeräys ja autonrenkaiden kierrätys, koska niissä tuotteen hintaan sisältyy pantti ja tuotteet ovat riittävän standardoituja tehokkaaseen käsittelyyn. Tällaisten standardien luominen muihin tuotekategorioihin ei kuitenkaan ole kierrätysbisnestä harjoittavien yritysten päätettävissä.

Yksi uusi, nopeasti kasvava osa-alue on akkujen ja akkumateriaalin kierrätys. Haastavaa on, että nämä muutamat kannattavat kategoriat eivät tuo ratkaisua perusjätteen kannattamattomuuteen eivätkä yksinään riitä kierrätysbisneksen toimijoille kasvun moottoriksi.

Sen sijaan kevyiden jätteiden, joita ovat esimerkiksi muovi ja pahvi, kierrättämisen kustannukset ovat keskimäärin korkeita, johtuen mm. korkeista kuljetuskustannuksista. Kevyet materiaalit ovat keskimäärin tappiollisia jakeita ja niitä syntyy paljon ja ne vievät paljon tilaa.

Korkeat kierrättämisen kustannukset aiheuttavat myös kohonneita kustannuksia pakkaajille, jotka viime kädessä vastaavat lakien mukaan markkinoille laittamiensa pakkausraaka-aineiden kierrätyskustannuksista. Myös muovijätteen lajittelusta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia ja tiukentuneet keräysvelvoitteet laajentavat jakeluverkkoa ja keräyspisteiden määrää, kun esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt ovat tulleet mukaan keräysvelvoitteiden piiriin.

viisi haastetta jotka muuttavat kiertotaloutta kuvituskuva 1.jpg

Myös rakennus-, tekstiili- ja biojäte aiheuttavat kierrätyksessä erilaisia haasteita. Rakennusjätettä on puolestaan vaikea nykyisten ympäristösäädösten puitteissa käyttää uudelleen. Myös vaatejätteen hyödyntäminen on toistaiseksi hyvin hankalaa. Sekajäte puolestaan sisältää jopa 40 % biojätettä, jota jätteen tuottaja ei lajittele oikein — eikä itse biojätteen polttaminenkaan ole helppoa, sillä aines on märkää ja poltto kosteana laskee materiaalin lämpöarvoa.

Energiajätteen (REF, eli Recycled Energy Fuel) kerääminen ja toimittaminen polttolaitoksiin on vaihdellut kannattavuuden osalta, mikä on myös vaikuttanut energiajätteen kierrätyksen kannattavuuteen sitä keräävissä yrityksissä.

Haaste 3: Suomen markkinat vs. globaalit markkinat 

Suomessa on yksi muovipakkausten kierrätyslaitos, ja lisäkapasiteettia on ollut suunnitteilla jo pidemmän aikaa. Kierrätetyn muoviraaka-aineen käyttäjiä eli kysyntää on Suomessa myös toistaiseksi vähän. Näistä syistä osa kierrätykseen päätyneestä muoveista viedään ulkomaille. Ulkomaille vienti on kuljetuskustannusten takia kallista.

Raaka-aineiden kuljetusta ulkomaille on myös pakko tehdä esimerkiksi paperijätteen osalta, koska kotimainen kierrätyspaperin tehdaskäyttö ei riitä kuluttamaan kotimaan jätepaperitarjontaa. Tällä hetkellä iso osa paperista kuljetetaan Saksaan.

Maailmanmarkkina ei auta, sillä kierrätysjätteestä on Euroopassa ylitarjontaa sen hyödyntämismahdollisuuksiin nähden. Tämä ylitarjonta painaa lajitellun jätteen hinnan alas, eikä parannusta aivan lähivuosina ole näköpiirissä. 

Haaste 4: Koko toimitusketju hallintaan kannattavasti 

Kuten edellä kuvattu haasteiden 2 ja 3 osalta, kierrättäminen on kallista, mutta kierrätetyn jätteen jälleenmyyntiarvo on useiden lajikkeiden osalta pieni.

Muutamat kotimaiset innovatiiviset kokeilut aiemmin kannattamattomien kierrätysmateriaalin uudelleenkäytöstä eivät vielä toistaiseksi pure alan suuriin volyymeihin, vaan muodostavat isojen kierrätysoperaattoreiden kannalta kiinnostavan mutta liiketaloudellisesti vielä vähäisen potentiaalin.

Yhtälönä tällainen kannattavien ja kannattamattomien jakeiden kokonaisuuden hallinta ja käsittely on monimutkainen operaatio, jossa toimintaprosesseja täytyy kehittää entistä tehokkaammaksi. Keräily, lajittelu, käsittely, jalostaminen ja kumppaniyritysten kanssa toimiminen vaatii ennakoivia järjestelmiä sekä reaaliaikaista optimointia, ja tähän suuntaan alan edelläkävijäyritykset ovat kulkemassa.

 

Haaste 5: Kierrätysasteen kasvattaminen Suomessa 

Suomi ei suinkaan ole kierrätyksen mallimaa, vaikka moni meistä täällä asuvista niin kuvittelee. monessa eurooppalaisessa maassa kierrätysaste on selvästi Suomea korkeampi. Olemme jäämässä jälkeen EU:n kierrätystavoitteista.

Toimialaa mietityttävät ratkaisut, jossa kunnalliset monopolit valjastetaan toteuttamaan kierrätystä veronmaksajien rahoilla, mutta niillä ei välttämättä ole kannustinta miettiä lakisääteisten velvoitteiden lisäksi niitä uusia innovaatioita, joita kierrätysmateriaalin käyttö kipeästi kaipaisi.

Tilannetta vaikeuttaa myös se, että kun puuntuonti Venäjältä päättyi, enemmän jätettä on nyt pakko” polttaa polttolaitoksissa energiapuun sijaan. Esimerkiksi muovia ja pahvia ei täysimääräisesti erotella ja kierrätetä, vaan ne poltetaan. Osa tästä polttojätteestä voitaisiin kierrättää — nyt siis poltetaan — mutta se johtaisi vastaavasti ongelmiin polttolaitosten tarvitseman raaka-aineen kanssa.

Eli toisaalta pitäisi päästä kierrätysvelvoitteisiin, toisaalta taas energiaa ja lämpöä pitää tuottaa. Myös jätteen polton korvaaminen kotimaisen puun poltolla nähdään Suomessa ongelmallisena.

Kun alan yrityksillä on haasteita jo nykyisessä toimintaympäristössä, pitäisi ympäristöpolitiikan ambitiota tasapainottaa myös kiertotalousyritysten toimintaedellytysten tukemisella.

Yhteiskunnallisesti merkittävä teema on, kuinka kierrätysastetta Suomessa voidaan nostaa, jos ala jo nyt kamppailee kannattavuuden kanssa ja jos jo nyt merkittäviä materiaalieriä viedään ulkomaille kotimaisen käytön ja kysynnän puutteessa.

viisi haastetta jotka muuttavat kiertotaloutta kuvituskuva 2.jpg

Tiedolla johtaminen ja datan hyödyntäminen luo kasvun edellytyksiä myös kiertotaloudessa 

Kierrätykseen erikoistuneet yritykset tekevät pioneerityötä haastavissa bisnesolosuhteissa. Näiden yritysten liiketoiminnan on pakko kasvaa, jos yhteiskunta haluaa päästä tavoitteisiinsa. 

Se, mihin alan yritykset voivat itse vaikuttaa, on tehokkuus ja yhä tiiviimpi, reaaliaikaiseen dataan pohjautuva yhteistyö asiakkaiden ja oman ekosysteeminsä kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyaikaisen, joustavasti uusiin tilanteisiin sopeutuvan toiminnanohjausjärjestelmän asettamista liiketoiminta-alustaksi, johon kaikki yrityksen toiminnot keräyksestä, kuljetukseen, varastointiin ja jatkojalostukseen ja myyntiin saakka on integroitu.

Microsoft Dynamics 365 -ekosysteemi on esimerkki tällaisesta kokonaisvaltaisesta alustasta. Sen etuna on se, että Dynamics 365 -ratkaisuun voidaan yhdistää myös nimenomaan kiertotalousyrityksille rakennettuja, valmiita osakokonaisuuksia tai laajennuksia, jotka ovat tehokkaita ottaa käyttöön. Fellowmindilla on Microsoftin Dynamics 365 -kumppanina laaja kokemus materiaalivirtojen toiminnanohjauksesta ja useita toteutettuja referenssiratkaisuja.

Edelläkävijäyritykset panostavat dataohjattuun liiketoimintaan, koska se on kaiken ytimessä kierrätyslajikkeesta, jalostusprosessista tai loppuasiakkaasta riippumatta. Koska kyseessä on jatkuva prosessien kehittäminen, on kehitystyö pitkäaikainen prosessi, ei yksittäinen hanke eikä yksittäinen järjestelmäostos.

Haluatko kuulla lisää?

Mitä haasteita sinun yrityksessäsi on? Haluatko kehittää yrityksesi liiketoimintaprosesseja, saada tiedot läpinäkyväksi ja hyödyntää dataa paremmin ja tehokkaammin? Ole yhteydessä, niin keskustellaan lisää. 

Tomi Tamminen

Vice President, Service & Energy Industries

Tomi toimii Fellowmind Finlandin liiketoimintajohtajana. Hän haluaa kehittää asiakkaiden liiketoimintaa hyödyntämällä innovatiivisesti digitaalisia ratkaisuja.

Ota yhteyttä Tomiin: tomi.tamminen@fellowmind.fi tai puh. 040 540 4687.

Kari Lehtinen

Customer Director

Kari toimii Fellowmindilla asiakkuusjohtajana. Hän auttaa asiakkaita kehittämään heidän liiketoimintaa kokonaisvaltaisesti. Karilla on pitkä työkokemus kiertotalouden ja kierrätysliiketoiminnan parista.

Ota yhteyttä Kariin: kari.lehtinen@fellowmind.fi