UX- ja UI-suunnit­te­lun trendit – pintojen silottelusta kohti liiketoimintaon­gel­mien ratkaisua

Termit UX ja UI vilisevät yhä useammin suunnittelijoiden ja liiketoiminnan kehittäjien puheissa. Mitä nämä termit oikeastaan tarkoittavat, ja mitä jokaisen liiketoimintaa kehittävän olisi hyvä ymmärtää UX- ja UI-suunnittelun eli käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelun trendeistä? Listasimme keskeisimmät trendit sekä perustelut sille, miksi digitaaliset palvelut ja tuotteet ansaitsevat aina laadukasta UX- ja UI-suunnittelua.

Fellowmind-ux-ja-ui-suunnittelun-trendit-Blog_image_1600x800.jpg

Hyvin suunniteltu käyttökokemus eli user experience (UX) ja käyttöliittymä eli user interface (UI) auttavat meitä kaikkia vähentämään virheitä työssämme, helpottavat teknologian käyttöä sekä tehostavat työtämme.

Ilman käyttökokemuksen ja käyttöliittymän suunnittelua moni digitaalinen palvelu tai tuote ei ole meille käyttäjille yhtä hyödyllinen.

Sovellusten ja järjestelmien hyvä käytettävyys säästää yrityksesi rahoja ja työntekijöidesi hermoja sekä vähentää riskejä. Huonoon käyttökokemukseen ei yhdelläkään yrityksellä pitäisi olla varaa.

Huono järjestelmien käyttettävyys johtaa tyypillisesti siihen, että yrityksesi kilpailukyky ei kehity muiden tahdissa, menetät bisnestä (tyytymättömät asiakkaat) tai tuhlaat omien työntekijöiden aikaa (vaikeakäyttöiset ja kankeat omat järjestelmät).

UX- ja UI-suunnittelu on viimeisen kymmenen vuoden aikana siirtynyt hyvin toiminnalliseen ja liiketoimintavetoiseen suuntaan. Pintojen siloittelusta on siirrytty kohti liiketoimintojen ongelmanratkaisua: UX- ja UI-suunnittelijat kysyvät itseltään ja liiketoiminnoilta “miksi?” ja “mitä hyötyä kohti?” useammin kuin “miltä tämän pitäisi näyttää?” tai “millaisen ilmeen tälle haluaisit?”.

UX- ja UI-suunnit­te­lun termit lyhyesti

Lyhyesti sanottuna, kun suunnittelijat puhuvat UX-suunnittelusta (user experience), he tarkoittavat sillä käyttökokemuksen suunnittelua. Vastaavasti UI-suunnittelulla (user interface) kehittäjät puhuvat käyttöliittymien suunnittelusta. Molemmilla termeillä on oma roolinsa nykypäivän digitaalisessa suunnittelussa ja sovelluskehityksessä.

Käyttökokemuksen suunnittelu (UX) on sateenvarjo digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöiselle suunnittelulle ja tyypillisesti se lähtee liikkeelle käyttäjien tarpeiden ja kipupisteiden ymmärtämisestä. Käyttökokemuksen suunnittelu tähtää siihen, että käyttäjät pystyvät täyttämään tarpeensa vaivatta.

UX-suunnittelulla pyritään ratkaisemaan myös liiketoiminnan tarpeita. Tästä hyvä esimerkki on liiketoiminnan tavoitteena oleva asiakkaiden konversion optimointi. Tähän tavoitteeseen päästään esimerkiksi suunnittelemalla käyttökokemus siten, että tilaaminen verkkokaupasta tai erillisen portaalin kautta on asiakkaalle mahdollisimman helppoa.

Käyttöliittymäsuunnittelu (UI) kuuluu UX-suunnittelun sateenvarjon alle. Keskeistä siinä on suunnitella sovelluksesta sujuvasti käytettävä ja saavutettava.

On hyvä ottaa huomioon, että käytettävyys on keskeistä myös asiakaskokemuksen (customer experience, CX) hallinnassa – mitä jouhevampi palvelusi on, sitä pätevämpänä yrityksesi nähdään.

Fellowmind-ux-ja-ui-suunittelun-trendit-kayttokelposuus-kaavio.jpg

Rajanveto palvelumuotoilun, käyttäjäkokemuksen muotoilun sekä käyttöliittymäsuunnittelun välillä on usein se kuuluisa veteen piirretty viiva. Tämä johtuu siitä, että kaikkiin näihin tarvitaan samankaltaista osaamista ja ne lainaavat elementtejä toisiltaan.

Yleistäen voidaan sanoa, että:

  • palvelumuotoilu keskittyy enemmän palvelun hyödyllisyyteen
  • UX-suunnittelu käyttökelpoisuuteen
  • UI-suunnittelu käytettävyyteen.

Asiantunteva suunnittelija osaa laskea UX- ja UI-työlle arvon ja perustella investoinnit.

Käyttäjäko­ke­muk­sen ja käyttöliit­ty­mien isot trendit

Puhuttaessa käyttäjäkokomuksesta ja käyttöliittymistä nämä kymmenen megatrendiä ovat olleet vallalla jo useita vuosia, eikä niiden väistyminen ole lähiaikana näköpiirissä.

Seuraavat teemat ovat suunnittelijoiden agendalla kaikkialla maailmassa, koska ne vastaavat sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaiden isoihin käytettävyyttä koskeviin tarpeisiin:

  • Mobiili ensin: Mobiililaitteet ovat yhä useammin myös yrityspuolella se päätelaite, josta suunnittelu kannattaa aloittaa.
  • Yksinkertaisuus: Informaatioähky, sovellustulva ja kasvava työtahti saavat käyttäjät haluamaan yksinkertaisempia, helppokäyttöisempiä ratkaisuja.
  • Mukautuvuus ja yksilöllisyys: Sovellusten käyttäjinä olemme yhä tottuneempia siihen, että palvelu automaattisesti mukautuu yksilöllisiin tarpeisiimme ja näemme palvelusta ensisijaisesti vain sen, mikä kenellekin on olennaista. Haluamme personoida ja säätää näkymiä ja toimintoja omien käyttötapojemme mukaan.
  • Tiedon visualisointi: Haluamme tiedon fiksussa ja selkeässä muodossa. Visualisointi helpottaa ja nopeuttaa päättelyä sekä muuttaa tietoa ymmärrykseksi.
  • AI eli tekoäly käyttäjän tukena: Tekoälyn käyttö palvelukokemuksen moottorina yleistyy. Palveluiden painopiste on siirtymässä työkaluista agenteiksi ja palvelijoiksi. On yhä tärkeämpää huomauttaa käyttäjälle asiat, jotka vaativat hänen huomiotansa. Pelkän tiedon sijasta tekoäly antaa käyttäjälle yhä useammin konkreettisia toimenpide-edotuksia ja parhaimmillaan asiat etenevät automaattisesti.
  • Mittaaminen ja analytiikka: Myös käyttäjäkokemusta ja sovelluksen hyödyllisyyttä voi ja pitää mitata, jotta sitä voi parantaa. Palveluita jatkokehitetään analytiikan perusteella.
  • Design Sprintit eli lyhyet suunnitteluprojektit: Muutaman viikon fasilitoidut sprintit, eli palvelun konseptointi sprinttimuotoisesti, ovat osoittautuneet organisaatioille ketteräksi ja osallistavaksi tavaksi ratkoa palvelukehityksen haasteita. Yhä useammin, osana palvelun suunnittelua, luodaan UX-suunnittelun keinoilla yksinkertaisia prototyyppejä. Prototyypin avulla loppukäyttäjät pääsevät testaamaan jo tulevaa palvelua ja tarvittavat korjaukset huomataan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Parhaimmillaan tämän avulla vältytään kalliilta virheinvestoinneilta.
  • VR/AR: Virtuaalitodellisuus eli VR (virtual reality) ja lisätty todellisuus eli AR (Augmented reality) laajentavat tapoja vuorovaikuttaa reaalimaailman, virtuaalimaailman, datan ja ihmisten välillä.
  • Inklusiivisuus, ainutlaatuisuus: Suunnittelussa huomioidaa aiempaa laajemmin eri käyttäjäryhmien kyvyt, tarpeet ja rajoitukset, jotta käyttötapojen kirjo mahdollistuu.
  • Tietoturva ja yksityisyys: Käyttäjien tietoturvan varmistamisen haaste on siinä, kuinka pitää asiat helppona, mutta silti jatkuvasti päivittyviin turvallisuusuhkiin varautuneena. Tämä korostuu erityisesti sisäisten työkalujen suunnittelussa.

Käyttöliittymät eivät saa haitata uuden normaalin mukaista työntekoa.

UX- ja UI-suunnit­te­lua vaativien kohteiden määrä kasvaa

Nykyisin yritykset tarvitsevat käytettävyys-, asiointikokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelua kymmeniin sellaisiin kohteisiin, joista harvan tarvitsi välittää vielä kymmenen vuotta sitten.

Suunnittelutyön tarvetta lisäävät mm. seuraavat muutokset työelämässä:

  • Mobiililaitteet tasaveroisiksi pöytätietokoneen kanssa: Lähes kaikki sovellukset täytyy nyt suunnitella niin, että niitä voi käyttää sekä mobiiliversiona että pöytätietokoneella. Tämä koskee sekä vanhoja sovelluksia että uusia. Etätyön räjähdysmäinen kasvu korostaa mobiilikäytön tärkeyttä. Joissain tapauksissa tämä voi edellyttää erillisen, vain mobiilikäyttöön suunnitellun, sovelluksen suunnittelua niitä tehtäviä varten, joita suoritetaan työpöydän ulkopuolella.
  • Virtuaalitiimit ja etäläsnäolo ovat tulleet jäädäkseen: Yrityksissä on valtava määrä kuolemassa olevia, vanhoja legacy-sovelluksia, joita ei ole suunniteltu virtuaalitiimien käytettäväksi tai joiden käyttökokemus ei vastaa nykyisten käyttäjien vaatimuksia enää. Jatkossa työntekijöistä osa työskentelee etänä kotoaan, osa toimistolla ja osa kentällä; käyttöliittymät eivät saa haitata tällaista uuden normaalin mukaista työntekoa.
  • Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus vaativat käyttöliittymänsä: Yrityskäytössä nopeasti yleistyvät virtuaalilasit ja lisätyn todellisuuden sovellukset tuovat suunnittelutyöhön, oppimiseen, virtuaalitiimien hyödyntämiseen ja kenttätyön tukemiseen paljon lisää tehokkuutta. Esimerkki tästä on Microsoft HoloLens 2 ja sen sovellukset, joista olemme kirjoittaneet jo aikaisemminkin. Yleistyäkseen nämä ratkaisut ja niiden kautta käytettävät yrityskohtaiset sovellukset vaativat käyttökokemuksen ja käyttöliittymän edelleenkehittämistä.
  • Mukautuvat näkymät, räätälöinti sekä low-code kehitys: Maailma on täynnä hankalasti luettavia ja käytettäviä Microsoft Excel -pohjaisia tai muuten itse kehitettyjä “ratkaisuja”. Näistä ratkaisuista hyvä käytettävyys on kaukana, vaikka organisaatio saattaa käyttää niiden parissa tuhansia työtunteja vuosittain. Valtaosa näistä itse tehdyistä lopputuotoksista kaipaisi ammattimaista UX- ja UI-näkökulmaa, mikäli niistä halutaan oikeasti tehokkaita työvälineitä arkeen.
  • Opittavuus: Yrityksellä pitäisi olla selkeät linjaukset siitä, millä logiikalla eri käyttöliittymät toimivat. Kun sama logiikka toistuu eri sovelluksissa, ei käyttäjä joudu opettelemaan jokaisen sovelluksen käyttöä alusta asti. Toiminnallisuuksien tulisi näyttää samanlaisilta ja toimia samalla tavoin sovelluksesta riippumatta.
  • Puhe- ja eleohjaus yleistyvät: Autojen, älykaiuttimien, päällepuettavien älylaitteiden, tietokoneiden, kenttätyössä käytettävien järjestelmien ja monen muun ratkaisun käyttöliittymät monipuolistuvat sisältämään puhe- ja eleohjausta.

Suuri murros: perinteisten toimialojen täysdigitali­soi­tu­mi­nen

Vielä viitisentoista vuotta sitten moni toimiala saattoi todeta, että digitalisaatio on apuväline, jolla tuetaan perinteistä toimintaa. Nyt kaikki toimialat ovat digimurroksen kourissa. Tämä murros on nähtävissä esimerkiksi S&P 500-listauksessa, jossa listattujen yrityksien keski-ikä on nykyään vain 20 vuotta, kun se 50-luvulla oli vielä 60 vuotta.

Digitaalisuus ja sen mahdollisuudet ovat liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kovassa ytimessä, eivät tukitoimintoja. Toimintamallit kaikkialla muuttuvat datalla johdetuiksi ja uudet lisäarvopalvelut kaikilla toimialoilla pohjautuvat digitaalisiin ratkaisuihin.

Tämä muutos tarkoittaa kasvavaa tarvetta palvelumuotoilulle sekä laadukkaalle UX- ja UI-suunnittelulle. Jokainen uusi asiakkaalle tarjottava tuote tai palvelu sisältävät digitaalisen komponentin — tai pikemminkin kymmenittäin niitä. Samoin jokainen vanha tuote ja palvelu.

Olemme aiemminkin käyttäneet esimerkkinä kotimaista terassilautaa, jota myydään metrihintaan. Yksinkertainen, muuttumattomana pysynyt ja perinteinen tuote. Mutta hyvä esimerkki myös, miten nykyään moni sinänsä perinteinen tuote tai palvelu on täynnä digitaalisuutta.

Terassilautaan tarvittava puu kaatuu metsästä suomalaisella metsäkoneella, jossa on suuri määrä teknologiaa ja analytiikkaa. Rekka tulee toiminnanohjausjärjestelmän lähettämänä ja GPS:n navigoimana hakemaan rungot. Sahalaitos pyörii tarkan järjestelmän ohjaamana ja rautakaupan tukkutilaus saapuu sähköisenä. Laskutusrutiinin hoitaa ohjelmistorobotti, markkinoinnin käynnistää algoritmi ja tietyn toimipisteen saatavuuden laskee kaupan myynti- ja varastojärjestelmä.

Kuluttaja tarkistaa saatavuuden, vertaa hintoja ja etsii rakennusohjeita verkossa sekä yhä useammin myös lopulta ostaa terassalaudan rautakaupan verkkokaupasta. Tämän jälkeen hän suunnittelee, miten ja milloin hän haluaa nämä kaikki toimitettavaksi itsellensä.

Tämä kaikki yksinkertaistettuna versiona, sillä tosiasiassa digitaalisuutta on terassilaudan taustalla vielä paljon tätä enemmän.

Teollisuus, energia-ala, palveluliiketoiminta, kenttäpalvelut ja kymmenet muut toimialat ovat digitalisaation kiihdytysvaiheessa. Uudet palvelut ja tuotteet rakentuvat aina digitaalisiksi. Kaikki tämä tulee suunnitella käyttäjäkokemuksen ja sujuvan käytettävyyden näkökulmasta. Digitalisaatiota hyödyntävillä yrityksillä on yleisesti 26 % parempi kannattavuus ja 12 % parempi arvo markkinoilla. (Lähde: MIT Sloan School of Management, CapGemini: The Digital Advantage.)

UX- ja UI-suunnittelu ovat kuin hienovaraisia asiakaspalvelijoita.

Kaupalliset tavoitteet valtaavat alaa UX- ja UI-suunnit­te­lus­sa

Asiakas- ja käyttökokemus ovat merkityksellisiä, kun kyseessä on tuotteen tai palvelun kaupallinen merkitys ja kilpailukyky. Hyvin suunniteltu käyttöliittymä ja käytettävyys saa asiakkaat ja käyttäjät luottamaan. Se sitouttaa käyttöön ja parhaimmillaan opastaa käyttäjää hyödyntämään yhä laajemmin palvelusi mahdollisuuksia — lisäten näin asiakassuhteen arvoa ja parhaillaan tuoden lisämyyntiä.

Myynnilliset tavoitteet ovat osa UX- ja UI-suunnittelua, vaikka tätä termiä harvemmin käytetään. Asiointikokemuksen ja palvelupolun suunnittelulla on suuri vaikutus siihen, miten tehokkaasti esimerkiksi asiakkaasi kulkevat digitaalisen ja fyysisen maailman asiointipolkua.

UX-suunnittelulla ja palvelumuotoilulla voidaan vaikuttaa kaikkiin asiakaspolun eri vaiheisiin:

  • Huomioin herättäminen ja käyttäjän houkuttelu tutustumaan tarkemmin.
  • Kävijän konvertointi kiinnostuneeksi lisätietojen pyytäjäksi ja yhteystietojen jättäjäksi.
  • Kiinnostuneen konvertointi ostajaksi.
  • Ostajan konvertointi kanta-asiakkaaksi ja parhaimmillaan brändin puolestapuhujaksi.

Kilpailuetua UX- ja UI-suunnit­te­lus­ta

Hyvä UX- ja UI-suunnittelu on kilpailuetu. Ne ovat kuin hienovaraisia asiakaspalvelijoita, jotka ovat paikalla kaikissa käyttöhetkissä muistuttamassa, miksi juuri tämä ratkaisu, palvelu tai tuote on hyödyllinen jatkossakin. Tämä eroittaa palvelusi tilanteessa, jossa asiakkaalla on useita muita kilpailevia vaihtoehtoja valittavanaan.

Siksi käyttäjäkokemus ja asiakkaan saama asiakaskokemus on organisaatioissa yhä enemmän kaikkien asia — ja se on se kaikista suurin UX- ja UI-suunnittelun trendi.

Juho Juutilainen

Juho toimii Fellowmindin Design Leadinä. Juho auttaa asiakkaitamme luomaan kilpailukykyä lisääviä palveluita ja tukee digitaalisessa transformaatiossa. Juholle tärkeää on varmistaa, että asiakkaidemme digitaaliset palvelut ja tuotteet sekä käytössä olevat järjestelmät luovat kestävää kilpailukykyä.

Ole yhteydessä: juho.juutilainen@fellowmind.fi.