IT-järjestelmien testaaminen - laadunhallintaa vai projektin riippakivi

Miksi IT-järjestelmiä tarvitsee testata? Onko testaaminen laadunhallintaa ja mitä ylipäätään on laatu? Miksi usein testaamiselle varatusta ajasta liiketoiminnan kehityshankkeissa ja IT-projekteissa tingitään? Näitä kysymyksiä testauspäällikkö aika ajoin pohdiskelee muiden testaajien kanssa.

IT-järjestelmien testaaminen - laadunhallintaa vai projektin riippakivi

IT-hanke eli uuden järjestelmän käyttöönotto tai olemassa olevan järjestelmän päivitysprojekti on aina merkittävä ponnistus ja investointi yritykseltä. Onhan IT-hankkeessa aina kyse liiketoiminnan kehittämisestä. Jotta uusi järjestelmä vastaa niihin tavoitteisiin, joita sille hankintavaiheessa on asetettu, tulee järjestelmän olla käyttöönottovaiheessa testattu ja käyttövalmis. Tämä asettaa vaatimuksia myös järjestelmän testaamiselle projektin eri vaiheissa.

Miksi ja miten IT-järjestelmiä testataan – millaista on laadukas testaus

Laatua on monenlaista riippuen siitä, kenen näkökulmasta liiketoiminnassa asiaa pohtii. IT-hankkeessa järjestelmän laatua voi arvioida eri tavoin.

  • Yhdelle laatua on ohjelmiston suorituskyky eli se, että järjestelmä kykenee sujuvasti suorittamaan sille asetetut tehtävät - ja vieläpä mahdollisimman nopeasti.
  • Toinen taas arvostaa ohjelmiston sujuvaa, ongelmatonta käyttöä ja loogista käyttöliittymää. Laadukkaan järjestelmän tulee olla helppokäyttöinen ja selkeä käyttäjille.
  • Kolmannen mielestä laadukas ohjelmisto toimii eri laitteissa ja eri ympäristöissä varmasti ja luotettavasti – alustasta tai käyttöliittymästä riippumatta.
  • Tärkeä laadun kriteeri yrityksille on myös taloudellinen aspekti. Liiketoiminnan johtamisen kannalta laatua on, että IT-investointi eli hankittu ohjelmisto tuottaa sitä hyötyä, mikä sille hankintavaiheessa on asetettu. Lisäksi ohjelmiston halutaan toimivan sujuvasti ja ongelmitta, jotta se tehostaa toimintaa – mahdollisilta suunnittelemattomilta lisäkustannuksilta pyritään aina välttymään.

Koska laadun määritelmiä on useita katsontakannasta riippuen, tulee myös järjestelmän testauksessa huomioida eri puolia ja eri laadun kriteerejä. Miten tämä sitten tehdään?

  • Miten parantaa suorituskykyä testauksella? Suorituskykytestaus tarkoittaa sitä, että järjestelmää kuormitetaan isolla määrällä käyttäjiä ja tapahtumia. Näin varmistetaan, että järjestelmä kestää ja toimii moitteettomasti sekä kykenee käsittelemään sellaiset määrät - ja mielellään enemmänkin – käyttäjiä ja tapahtumia kuin mitä yrityksen normaalissa käyttötilanteessa tulee olemaan. Yleensä tämäntyyppisessä testauksessa tarvitaan avuksi erityisiä testauksen työkaluja.
  • Miten testata, onko ohjelmisto looginen ja toimiiko se sujuvasti? Järjestelmän tulevat loppukäyttäjät ovat tärkeässä roolissa. He ovat parhaita testaamaan ohjelmiston toimintoja niin, että heidän mielestään toiminnot voi suorittaa heille loogisella ja nopealla tavalla. He tietävät, mitkä ovat heidän päivittäisen työnsä kannalta olennaisia ja tärkeimpiä ominaisuuksia, joita järjestelmässä tulee olla. Näiden todentaminen toimiviksi järjestelmän hyväksyntätestausvaiheessa on tärkeä osuus.
  • Miten testata, onko järjestelmä riippumaton alustasta ja käyttöliittymästä? Tyypillisesti varmistetaan järjestelmän toimivuus yrityksen käytetyimmissä käyttöliittymissä ja selaimissa. Yleisimmät käyttötavat ja laitteet (esimerkiksi tietokone, tabletti, mobiililaitteet jne.) on hyvä varmentaa myös hyväksyntätestauksen aikana.
  • Miten testauksella vaikutetaan siihen, että liiketoiminta hyötyy taloudellisesti ja investointi on kannattava? Kun uusi tai päivitetty IT-järjestelmä otetaan käyttöön, usein myös muun muassa prosessit muuttuvat ja tehostuvat, manuaaliset työvaiheet vähenevät, virheiden mahdollisuus pienenee manuaalisten työvaiheiden vähenemisen vuoksi, asiakaspalvelu nopeutuu ja tehostuu, tieto liikkuu ja tietojen läpinäkyvyys paranee. Testaus on tärkeä vaihe järjestelmän käyttöönoton kannalta ja myös tulevien käyttäjien koulutuksen ja muutosjohtamisen näkökulmasta. Mitä paremmin järjestelmä toimii ja mitä paremmin sitä osataan käyttää, sitä enemmän siitä saadaan hyötyjä.

Kuten edellä on kuvattu, testaukseen on syytä panostaa. Hyvin suunnitellulla ja suoritetulla testauksella voi varmistua, että hankittu IT-järjestelmä on suorituskyvyltään riittävä ja että järjestelmä palvelee sujuvasti ja ongelmattomasti niillä alustoilla, mitä yrityksen työntekijät päivittäisessä työssään käyttävät. Näin IT-järjestelmän investointi tulee maksamaan itsensä takaisin toiminnan tehostumisena.

Testaaminen vaatii aikaa ja resursseja

IT-hankkeessa ja järjestelmän käyttöönottoprojektissa testausta tehdään useassa eri vaiheessa: on migraatioiden testausta, eri osien välisten rajapintojen teknistä integraatiotestausta, suorituskykytestausta ja hyväksyntätestausta. Ennen järjestelmän käyttöönottoa hyväksyntätestauksella todennetaan, että hankittu järjestelmä on sellainen, mitä on sovittu, ja että järjestelmän toimitus voidaan hyväksyä.

Vaikka järjestelmän testauksella on suuri merkitys laadun varmistuksessa, miksi sitten testaukselle varattua aikaa ohjelmistokehityksessä tai IT-projekteissa usein helposti lähdetään lyhentämään? Tämä on vaikea kysymys ja syitä on varmasti monia. Kehityshankkeilla on usein tiukat aikataulut, joista ei välttämättä haluta joustaa. Järjestelmän kriittisimpiä ongelmakohtia pyritään usein löytämään hyvinkin tiivistetyssä ajassa.

Koska IT-järjestelmän hankinta on yritykselle iso investointi, on tärkeää huomioida, että järjestelmän testaamiseen tarvitaan aikaa ja resursseja, jotta varmistetaan laadukas lopputulos.

Parin päivän tai viikon ajan säästäminen testauksen osalta isossa hankkeessa voi maksaa yritykselle myöhemmin kymmeniä, ellei satoja tuhansia euroja, jos ongelmia ja virheitä jää ajan säästämisen vuoksi huomioimatta. Koska nykyisin ollaan monessa asiassa niin ketteriä, olisi luonnollista – ja isossa kuvassa usein myös taloudellisesti kannattavaa – mukautua tarvittaessa tilanteeseen ja joustaa aikatauluissa kuin pitäytyä tiukasti alkuperäisessä suunnitelmassa.

Testauksella tehoa ja tukea uusiin prosesseihin ja toimintatapoihin

Uuden järjestelmän käyttöönotto tai järjestelmän päivittäminen ei ole pelkästään teknologinen IT-hanke, vaan yleensä samalla pyritään tehostamaan yrityksen toiminnan prosesseja ja automatisoimaan tai helpottamaan työntekijöiden työtä. Kyse on siis liiketoiminnan kehittämisestä.

IT-järjestelmän testaaminen on olennainen osa todentaa sekä ohjelmiston toimivuutta ja tehoa kuin myös yrityksen prosesseja.

Etenkin isojen ohjelmisto- ja järjestelmämuutosten yhteydessä on tärkeää peilata testatessa myös organisaation käytössä olevia operatiivisen toiminnan prosesseja. Yrityksen työskentelytavoistakin voi löytyä virheellistä toimintaa ohjelmiston muuttuessa, minkä korjaamiseksi testauksella voidaan vaikuttaa. Testauksen yhteydessä voi huomioida ja kartoittaa koulutustarpeita.

Testaus todellakin on laadunhallintaa. Testauspäällikkö raportoi mielellään riittävän kattavasti tehdystä testauksesta ja nukkuu yönsä paremmin - hyvin tehdyn testauksen jälkeen.

Fellowmind tukenasi projekteissa

Tarvitsetko kokeneen ammattilaisen huolehtimaan IT-projektisi johtamisesta, testauksen hallinnasta tai arkkitehtuurin suunnittelusta? Meiltä Fellowmindilta saat asiantuntijan avuksesi yrityksesi muutos- ja kehityshankkeiden tuloksellisen etenemisen varmistamiseen.

Olemme mielellämme apunasi, ja voimme toimia osana tiimiäsi esimerkiksi testauksen eri rooleissa tai vaikkapa näissä testauksen tehtävissä:

  • Testauksen suunnittelu ja määrittely
  • Testausmenetelmien valinta
  • Testaustyökalujen hyödyntäminen
  • Testauksen koordinointi ja raportointi

Kun tarvitset ylimääräisiä ammattilaisen käsiä testaukseen tai muuhun projektityöhön, ota meihin yhteyttä!

Virpi Sutinen

Virpi työskentelee Fellowmindilla asiakasprojekteissa testauksen parissa. Hän on tuloshakuinen ja erittäin kokenut IT-testauksen sekä projektijohtamisen ammattilainen. Virpi on tiimipeluri, jota innostaa ihmiset sekä digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet. Ota yhteyttä Virpiin: virpi.sutinen@fellowmind.fi

Minna Reino

Minna työskentelee projektipalveluiden liiketoiminnan vetäjänä Fellowmindilla. Hän on bisneslähtöinen ICT-ammattilainen, joka ymmärtää liiketoiminnan vaatimuksia. Hänellä on vankka käytännön kokemus erilaisten kansainvälisten ja paikallisten asiakasprojektien johtamisesta. Ota yhteyttä Minnaan: puh. 040 515 6325 tai minna.reino@fellowmind.fi