Hallittu pilvi: Systemaattisilla toimintatavoilla ennakoitavuutta pilven hallintaan

Pilvipalvelut mahdollistavat monenlaiset toimintatavat. Pilven täysimääräiset hyödyt pohjautuvat siihen, että organisaatio on määritellyt omat toimintatapansa. Käyttöön kannattaa ottaa parhaat käytännöt hallitun pilven toteuttamiseen, ylläpitämiseen ja seurantaan. Systemaattisesti määritellyt toimintatavat tuovat tehokkuutta, ennakoitavuutta ja reagointikykyä.

Hallittu pilvi Systemaattisilla toimintatavoilla ennakoitavuutta pilven hallintaan

Ei ole lainkaan tavatonta, että organisaatiolla on käytössään useita eri pilvipalveluita. Niitä on voinut kertyä käyttöön vuosien varrella eri tarkoituksiin, eri ostajien toimesta ja eri tavoin ylläpidettävinä. Edelleen voi olla niin, että käytetyn järjestelmän toimintakyky saattaa vaihtelevasti riippua toimittajasta, järjestelmästä tai jopa yksittäisestä järjestelmää hallitsevasta tai muokkaavasta työntekijästä.

Hallitun pilven best practice on kuitenkin jotain aivan päinvastaista. Siinä pyritään luomaan edellytykset tehokkaalle ja skaalautuvalle liiketoiminnalle pilvessä seuraavien periaatteiden kautta:

  • Kokonaisuus on suunniteltu
  • Laajentamiseen ja muutoksiin on varauduttu alusta lähtien
  • Jatkuvuus on varmistettu
  • Palvelut ovat yhdenmukaiset
  • Palveluita on helppo seurata
  • Palveluiden käyttö tai hallinnointi ei ole henkilösidonnaista
  • Palvelut ovat toimittajariippumattomia

Tämä edellyttää osaamista ja johtamista. Mikäli lähtötilanne on edes osin sekava tai tuntematon, kannattaa ottaa avuksi kokenut konsultointikumppani, joka pystyy muodostamaan tilannekuvan ja täydentämään organisaation omaa osaamista.

Pilven hallittavuus ja ylläpidettävyys tuovat joustoa, eivät jäykkyyttä

Joskus liiketoimintojen taholta saatetaan ajatella, että toimintatapojen yhtenäistäminen tuo jäykkyyttä ja “turhaa byrokratiaa”. Tästä ei ole kyse. Kehittyvät liiketoiminnot tarvitsevat järjestelmäkehitystä ja se tapahtuu nopeasti, kustannustehokkaasti ja hallitusti vain silloin, kun toimintatavat, vastuut ja omistajuus on selkeästi määritelty.

Pilvialustan laajentaminen ja konfigurointi eri tarpeisiin tapahtuu helpoimmin silloin, kun organisaatiolla on käytössään etukäteen määritellyt toimintatavat. Näin perusasioita ei määritellä joka kerta uudestaan, eikä olla riippuvaisia toimittajakumppanien vaihtelevasta tavasta tehdä toteutuksia.

Määrittelyt tuovat joustavuutta ja muutosnopeutta, kun ne tehdään perustasolle kerran ja koordinoidusti. Teknisestä näkökulmasta asetukset ja kehityshankkeet vaativat paljon hallinnoitavaa ja yhdenmukaisuutta, olipa sitten kyse nimeämiskäytännöistä, sallituista resurssityypeistä, kirjautumiskäytännöistä, käyttäjähallinnasta, konfiguraatioista tai dokumentointikäytännöistä.

Teknisten asetusten ohella hallittavuuteen ja ylläpitoon liittyy paljon sääntöjä (policies) ja “positiivista pakottamista”. Kokonaisuuden suunnittelu pidemmän aikavälin roadmapin mukaan lukeutuu näihin, kuten myös budjetointikysymykset, sopimusasiat, kumppaneiden hallinta ja vastuuhenkilöiden määrittely.

Tärkeää on myös se, että pilvipalveluiden ylläpito, käyttö tai kehittäminen ei ole miltään osin henkilöriippuvaista tai toimittajariippuvaista. Työntekijät ja kumppanit vaihtuvat, mutta yhtenäiseksi määritelty riippumaton toimintamalli varmistaa jatkuvuuden. Yksi osa tätä henkilöriippumatonta toimintaa on tylsien asioiden kuten dokumentaation vaatiminen ja ylläpitäminen.

Yhtä lailla tärkeää on prosessi, jolla monitoroidaan tai auditoidaan palveluiden käyttöä, yhteisten toimintatapojen noudattamista ja palveluiden toimintaa loppuasiakkaiden suuntaan. Tässä yhteydessä päätetään, kuka reagoi poikkeamiin ja virheisiin sekä millä tavoin korjaavat toimenpiteet käynnistetään.

Samalla tavalla määrittelyä vaativat pelisäännöt kehityshankkeille: kun pilvipalveluita kehitetään liiketoimintojen jatkuvasti esiin nouseviin tarpeisiin, täytyy pohjalla olla yhteisesti sovittu ja ylläpidetty toimintatapa. Säännöt sovelluskehitykselle varmistavat laadukkuuden, yhteensopivuuden, tietoturvan ja hallittavuuden.

Osaamista on oltava omassa talossa — kumppanit täydentävät

Hallintomalli kannattaa laittaa heti kuntoon, kun pilvipalveluihin siirrytään tai viimeistään, kun havahdutaan tilanteeseen, että kaikki ei ole täysin hallinnassa. Jos pilvi on ollut käytössä jo jonkin aikaa, eikä hallintamallia ole, on hyvin mahdollista, että ympäristöön on kertynyt palveluita, joiden käyttötarkoituksesta, omistajuudesta tai kustannuksista ei ole kenelläkään tietoa ja vastuuta. Näiden selvittäminen jälkikäteen on työlästä ja aiheuttaa kustannuksia.

Jos haasteita on, usein syynä on se, että pilvipalveluiden käyttöönottovaiheessa organisaatiossa ei ole ollut osaamista hallitun pilven toimintatavoista. Siksi yksi ensisijaisimmista tehtävistä on ymmärtää, millaista osaamista omassa organisaatiossa on ja miten sitä on täydennettävä.

Päätöksenteko tulee aina pitää omissa käsissä. Tämä tarkoittaa, että johtoryhmällä on oltava riittävä ymmärrys pilven liiketoimintavaikutuksista. Lisäksi tarvitaan teknologian johtamiseen perehtynyt rooli (CIO), jonka puitteissa johdetaan käytännön toteutushankkeita ja pilvi-infran sekä siihen liittyvien käytäntöjen ylläpitoa.

Parhaisiin käytäntöihin kuuluu koota Cloud Excellence Center Team, joka auttaa suunnittelemaan kehityspolkua ja tukee liiketoimintoja pilven hyödyntämisessä. Täydentävää osaamista ja resursseja kannattaa hankkia pilvipalveluihin perehtyneeltä kumppanilta. Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus, sillä harvassa organisaatiossa on tarkoituksenmukaista ylläpitää riittävän laajaa syväosaajien joukkoa.

Keskity itse ydinalueisiin ja omaan osaamiseesi ja hanki ulkoisia resursseja toteuttamaan muut tehtävät sekä tuomaan parhaita käytäntöjä talon ulkopuolelta.

Lisätietoja: 

Haluatko jutella lisää hallitun pilven mahdollisuuksista sekä vaatimuksista? Tarvitsetko tukea yrityksesi pilviratkaisun systemaattiseen hallintaan? Ota yhteyttä meihin Fellowmindilla, niin keskustellaan lisää yrityksesi tilanteesta sekä siitä, miten voimme sinua auttaa. 

Sinua voisi myös kiinnostaa aiemmin kirjoittamat blogimme aiheesta:

Mats Hägglund

Mats työskentelee Fellowmindilla Advisorin ja teknisen arkkitehdin roolissa. Häntä motivoi asiakasyritysten liiketoiminnan kehittäminen teknologian avulla, olipa kyseessä työntekijöiden käyttämät prosessit, työkalut tai ohjelmistot. Ota yhteyttä Matsiin: mats.hagglund@fellowmind.fi tai 050 585 0798

Otto Hintikka

Otto on uudesta teknologiasta innostuva tulevaisuusoptimisti, joka haluaa tukea Fellowmindin asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuutta ja kasvua - digitalisaation, dataan pohjautuvien ratkaisujen ja teknologian avulla. Ota yhteyttä: otto.hintikka@fellowmind.fi tai 044 572 3171